Jalleen kirjoittelen taalla savuisessa internetkahvilassa turkkilaisen popin soidessa taustalla. Viikonloppu on meneillaan. Eilen olimme jalkapallo-ottelussa Antalyan stadionilla. Nyt on meneillaan jonkinlainen cuppi, ja vastakkain oli hollantilainen ja turkkilainen jengi. Seurueemme kaksi hollantilaista kannattivat puolitosissaan hollantilaista joukkuetta ja koko muu stadion titenkin turkkilaista. Tunnelma oli hauska, kun koko sinikeltaisiin pukeutunut stadion huusi ja lauleskeli kannatuslauluja. Ihmiset todella rakastavat jalkapalloa, hieman eri meininki kuin Suomessa. Yleisö sai mita halusi, kun turkkilainen jengi voitti 4-1. Matsin jalkeen menimme rokkibaariin, jossa soitti aika hyva livebandi englanninkielisia hitteja.

Tanaan on ollut taas hieman harmaampi keli pitkan aurinkoisen jakson jalkeen. Meilla oli suunnitelmissa menna kaymaan vuorilla, ehka vuokrata auto ja reippailla hieman. Lumihuippuiset vuoret ovat aivan kaupungin lahella ja niita on pakko ihastella joka kerta kun kavelemme yliopistolle ja ylitamme kauhuristeyksen, jossa ne nakyvat parhaiten. Jos keli jatkuu tallaisena reissu taitaa siirtya myohemmaksi.

342398.jpg

Antalyan rannalla. Vuoret ovat pilviverhon takana.

342375.jpg

Nakyma hotellihuoneen ikkunasta. Joka aamu kuuden aikaan kaiuttimissa kajahtaa rukouskutsu, ja useasti paivassa kaupungin moskeijoista voi kuulla tenorin laulantaa.