Turkin Euroviisukappaleella on aika rimmaava nimi. Vaikka biisi on muuten englaniksi, niin sana shekerim on turkkia, ja voin selventää kehittyneen kielitaitoni ansiosta että sen voisi suomentaa kutakuinkin sanaksi "kultani". Sheker taroittaa sokeria ja pääte -im on yksikön ensimmäisen persoonan genetiivi (heh, tai jotain sinne päin). Eli siis sokerini! :) Itseasissa Sheker kirjoitataan oikeasti ilman h:ta, niin etä s:n alla on sellainen pieni väkänen. Kyseinen kirjain vastaa englanin sh-äännetä. No joo, kiinnostaakohan ketään... ;P

Tänä iltana sitten jännitetään Turkin, Suomen ja vähän muidenkin maiden puolesta viisuja. Olimme katsomassa jo semifinaaleja yhdessä baarissa keskiviikkona. Oli mielenkiintoista nähdä kaikki ne Suomi-postikortit, ja selvensin ulkkarikavereille että kyllä, minäkin menen joka aamu Nokiatalolle vesiskootterilla ja tanssin vapaa-ajalla tangoa lavatansseissa...

Kelit täällä alkavat olla päivä päivältä lämpimämpiä. Täällä Beyoglussa ylös alas katuja kävellessä tulee ihan hiki. Nytkin ulkona on lämmintä ja aurinkoista, mutta en ole vielä ehtinyt ulkosalle. Olen yrittänyt väsätä yhtä monista esseistä joiden deadlinet lähestyvät koko ajan uhkaavasti. Näillä hetkillä lätkän välieräottelutkin olisivat meneillään, ja saatampa liittyä ruotsalais-kanadalais-katsomoon jossain vaiheessa... Iltapäivällä olisi tarkoitus mennä katsastamaan Bogazici-yliopiston kampus. Hollantilaiset kaverit opiskelevat siellä ja kampuksella järjestetään jonkinmoiset festarit. Olen nähnyt joitakin kuvia kampukselta, ja sieltä on hienot näkymät Bosporinsalmelle. Nyt täytyy kyllä päästä ulkosalle!

581403.jpg

Nämä pikkumuksut mekastavat päivittäin ikkunamme alla. Takana näkyvän kaupan pitäjä, vanhempi täti-ihminen toimii jonkinlaisena tarhantätinä lapsosille. Yleisin sana joka kaikuu pihapiirissä on "Anne!" (=äiti)