Aivan hotellin vieressa on internetkahvila, ja tama taitaa olla paras paikka surffailuun. Taalla soi Tarkan ja muut suositut turkkilaiset artistit. Yhteysongelmien syy hotellilla taitaa olla omassa koneessani, silla samassa paikassa joidenkin muiden koneissa yhteys toimii. Viikko on kulunut taas puuhakkaissa merkeissa. Olemme keskustelleet turkkilaisten opiskelijoiden kanssa, ja eilen vierailimme Antalyan museossa. Siella oli vaikuttava kokoelma esineita aina esihistoriallisilta ajoilta lahtien. Otin muutamia valokuvia, ja saatampa laittaa niita tanne jossain vaiheessa.

Tanaan olimme katumarkkinoilla, jotka pidetaan joka torstai Antalyassa. Sielta sai hyvannaköisia hedelmia ja kaikenlaista tilpehööria, joita miehet yrittivat kaupitella huutaen aanensa kaheiksi. Ostimme kaikenlaisia hedelmia, tuoreita ja kuivattuja. Nami! Tuntui hienolta, kun osasimme sanoa: terve, yksi kilo, kiitos, nakemiin. Oppitunnilla kavimme nopeasti lapi hieman kauppasanastoa, mutta suurinosa tietenkin unohtui kun paasimme markkinoille. Tunnelma oli kuitenkin mukava.

Markkinoiden jalkeen menimme juomaan teeta Sakeenan luokse, joka on amerikkalainen kurssitoverimme. Han on tullut Turkkiin opettamaan englantia yliopistolla, joten hanella on vuokrakamppa lahella kampusta. Tana iltana tsekkilainen Eliska on lupautunut valmistamaan meille tsekkilaista perinneruokaa. Taalla kokee siis tuulahduksia monesta eri kulttuurista. :)

Paivat menevat todella nopeasti kun kokoajan on jotain tekemista. Tanaan yksi opettajistamme, brittilainen Philip, kertoi meille paikoista lahella Antalyaa, joissa kannattaisi kayda viikonloppuisin tai kurssin loputtua. Turkin rannikolla on valtavasti mielenkiintoisia ja kauniita paikkoja, jotka eivat tahan aikaan vuodesta ole ainakaan ruuhkaisia. Itseasiassa tahan aikaan on kuulemma parempi matkustella taalla pain verrattuna kesaan, kun ei ole liian kuuma. Ihanteellisin aika lienee kuitenkin huhti-toukokuussa. Viimeistaan kurssin loputtua lahdemme luultavasti jonkinnaköisen porukan kanssa katselemaan muutakin Turkkia.

Taalta on hieman hankala soittaa Suomeen. Eilen yritin soittaa viiden liiran kortilla, jossa olisi pitanyt tietaakseni olla 14 minuuttia puheaikaa, mutta puhelu katkesi noin viiden minuutin kuluttua eika kortti enaa toiminut... Olen kuitenkin hankkimassa paikallisen sim-kortin ja puhelimen, (sim-kortteja ei jonkinnaköisen turvallisuusriskin vuoksi myyda erikseen!) mutta saan sen vasta noin kymmenen paivan kuluttua. Paikalliset puhelut ovat sitten halpoja, eika vastaanottomaksua tarvitse maksaa jos joku haluaa soittaa minulle Suomesta. Hyva diili siis, eika kovin kalliskaan!

Gürüsürüz! = Nahdaan!